Balettiakatemiat Suomessa

Taidetanssikulttuuri ja baletti ovat Suomessa verrattain tuoreita ilmiöitä. Baletti sanana juontaa juurensa italian kielestä: balletto, pieni tanssi.  Kyseessä on erittäin kurinalaista liikettä korostava tanssin muoto. Tanssiessa pyritään luomaan illuusio tanssijan keveydestä ja painottomuudesta. Tanssiliikkeiden lisäksi tanssija käyttää vahvaa ja tunteellista elekieltä tulkinnassa.

Vaikka Suomen mittapuulla baletilla ei ole kovinkaan pitkät juuret, se on vanhin länsimaisen taidetanssin muoto. Alkuperät juontavat juurensa Italian ja Ranskan hoveihin. Liikkeet on alunperin kehitelty Ranskassa, ja kaikki liikkeiden nimitykset ovatkin ranskankielisiä myös kotimaassamme. Balettia voidaan tanssia sekä ryhmässä, parina, että soolotanssina.

Baletin opiskelu Suomessa

Tanssin korkeakoulutus alkoi vuonna vasta 1983 Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella. Nykyään tanssitaiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia löytyy ympäri kotimaatamme aina pääkaupungista Helsingistä Lappiin saakka. Opetus on korkeatasoista, ja Suomesta on ponnistanut maailmalle useita ammattitanssijoita. Balettia on mahdollista tanssia harrastusmielessä, kuten myös tavoitteellisesti ammattiin suunnaten. Eritasoisia ja eri ryhmille suunnattuja kursseja löytyy useita, esimerkiksi klassinen baletti, satubaletti, lastentanssi ja aikuistanssi.Muutamia menestyneitä tanssikouluja mainitaksemme, voisimme ottaa esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Miloff Tanssiopiston, jolla on toimipisteet  Seinäjoella ja Kauhajoella. Opisto on toiminut jo vuosia hyvällä kilpailumenestyksellä, ja sen oppilaita on kutsuttu muun muassa kuuluisaan Venäjän Vaganovan balettiakatemiaan tanssimaan.Varsinais-Suomen maakunnasta löytyy neljä toimipistettä käsittävä Raija Lehmussaaren balettikoulu. Opistolla on satoja oppilaita Turun seudun alueella. Koululla on jo yli 50-vuotiaat juuret. Perustaja Raija Lehmussaari on saanut Tanssitaiteen valtionpalkinnon työstään tanssin parissa, sekä Tanssikasvattaja- ja elämäntyöpalkinnon Suomen tanssioppilaitoksien yhdistykseltä.Pirkanmaalta sen sijaan löytyy Vuoden Balettipedagogi vuosimallia 2018, Hannele Suomalainen. Hänen nimeään kantava balettikoulu toimii useissa toimipisteissä Tampereen seudulla tarjoten tanssitaiteen perusopetusta myös laajan opetussuunnitelman mukaisesti, niin harrastajille kuin ammattiin aikovillekin. Hannele Suomalaisen Balettikoulu on suunnattu ensisijaisesti lapsille ja nuorille.

Helsingin balettiakatemia

Kaikkein tunnetuin suomalainen balettikoulu lienee Helsingin balettiakatemia. Akatemian opettajat ovat Kansallisbaletin tanssijoita. Jokaisella heistä on pitkä kokemus niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Tähtitanssijana toimiva Juho Kirjonen on valmistunut kuuluisasta Leningradin Vaganova Akatemiasta. Hän on saanut Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin pitkäaikaisesta palvelusta suomalaisen kulttuurielämän hyväksi. Akatemiassa on mahdollista tanssia harrastepohjalta, mutta se on hyvä lähtöviiva myös ammattilaiseksi tähtääville. Todella useat Helsingin balettiakatemian oppilaat ovat päässeet tanssimaan arvostettuihin, kansainvälisiin balettikouluihin.

Suomen kansallisbaletti

Lähes jokaisen suomalaisen balettitanssijan ensimmäinen unelma on päästä tanssimaan Suomen kansallisbalettiin. Se toimii Suomen kansallisoopperan yhteydessä, ja on Suomen ainoa ammatillinen balettiryhmä. Ryhmä koostuu 76 tanssijasta. Ensi-iltoja kertyy noin 3-4 vuodessa.

Suomen kansallisbaletti

Suomen kansallisbaletissa on huomattavissa vahvasti venäläisiä vaikutteita. Tämä juontaa juurensa 1900-luvulle, kun Kansallisbaletissa vieraili usein maineikkaita tanssijoita naapurimaastamme. Venäjä on yksi tärkeimmistä balettimaista, siellä tanssilla on pitkät perinteet ja äärettömän kova taso. Ensimmäinen kokoillan baletti, Joutsenlampi, esitettiin Suomen kansallisbaletissa vuonna 1922. Noin kymmenisen vuotta myöhemmin vuonna 1931 sai ensi-iltansa ensimmäinen kotimainen, täyspitkä balettikoreografia, Sininen helmi. Vuosien saatossa ollaan pikkuhiljaa siirrytty uudempaan tuotantoon. Pariisissa työskennelleen Jorma Uotisen johdossa vuosina 1992-2001 Suomen kansallisbaletti koki suuria modernisointeja. Kansallisoopperalla on oma balettikoulunsa, josta voi valmistua ammattitanssijaksi. Ammattimaiseksi balettitanssijaksi on hankala päästä. Kilpailu on kovaa, ja vain parhaat onnistuvat. Onnistuminen vaatii tavoitteellisen harjoittelun aloittamista jo nuorella iällä. Kovan harjoittelun lisäksi myös luontoäiti asettaa omat vaatimuksensa – ammattilaiseksi pyrkivillä balettitanssijoilla tulee olla sopiva ruuminrakenne. Erityisen arvostettuja piirteitä ovat pitkät raajat ja pieni pää, sekä sopusuhtaisuus ja solakkuus. Suureksi avuksi ovat myös  taipuisa selkä ja helposti aukikiertyvät lonkkanivelet.