Ooppera ja baletti Suomessa

Ensin lähdetään liikkeelle siitä, että mikä ero on oopperalla ja baletilla. Lyhyesti vastattuna molemmat sisältävät musiikkia sisältävän tarinan. Baletissa kaikki esiintyminen tapahtuu tanssin kautta. Ei laulua tai puhetta, käytännössä koskaan. Oopperassa voi myös esiintyä tanssia tai tanssinumeroita, mutta se on yleensä vain pieni osa kokonaisuutta. Laulu on ensiarvoisen tärkeää. Harvoissa oopperoissa on selkeä (ei laulava) puhe.

Ooppera on erilainen kestoltaan. Oopperat voivat kestää joskus monta tuntia, jossain tapauksessa päiviä. Oopperalle asetetut vaatimukset ovat yleensä paljon suuremmat kuin musikaalissa; oopperalaulajien on oltava todella äänekkäitä ja kyettävä laulamaan paljon enemmän nuotteja ja pitämällä nuotit pidempään. Myös baletin ja oopperan teemat ovat melko erilaisia. Molemmat voivat koskettaa sosiaalisia kysymyksiä. Baletit ja oopperat ovat harvoin koomisia, vaan ovat traagisia viestinsä ja tarinansa puolesta. Sekä balettia, että oopperaa on mahdollista nähdä joka viikko Helsingissä Suomen kansallisoopperan Oopperatalossa.

Kansallisoopperan synty

Suomen Kansallisooppera on suomalainen oopperatalo, joka sijaitsee Helsingissä. Säännölliset oopperateokset alkoivat Suomessa vuonna 1873, kun Kaarlo Bergbom perusti suomalaisen oopperan. Ennen tätä oopperaa oli tehty Suomessa harvoin touring-yhtiöiden ja toisinaan suomalaisten harrastajien toimesta, ensimmäinen tällainen tuotanto oli Sevillan parturi vuonna 1849. Suomen oopperatalon romautti kuitenkin pian finanssikriisi vuonna 1879. Kuuden toimintavuoden aikana Bergbomin oopperatalo oli antanut 450 performanssia yhteensä 26 oopperasta, ja yhtiö oli onnistunut osoittamaan, että oopperaa voidaan myös esittää suomeksi. Suomen oopperatoimiston reinkarnaatio tapahtui noin 30 vuotta myöhemmin. Kansainvälinen tähtisopraano Aino Ackté, merkittävä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen henkilö perusti kotimaisen oopperan vuonna 1911. Alusta lähtien ooppera päätti käyttää sekä ulkomaisia ​​että suomalaisia ​​taiteilijoita. Muutaman vuoden kuluttua kotimaista oopperaa nimitettiin Suomen oopperaksi vuonna 1914. Vuonna 1956 Suomen ooppera siirtyi puolestaan ​​Suomen Kansallisoopperan säätiölle ja hankki nykyisen nimensä. Vuosina 1918-1993 oopperan koti oli Aleksanteri-teatteri. Koti vihittiin Verdin Aidan avajaisiin. Kun ensimmäinen omistettu oopperatalo Suomessa lopulta valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1993. Suomen Kansallisoopperassa on noin 30 pysyvästi mukana olevaa soolo-laulajaa, 60 laulajan ammattikorkeakoulu ja omassa orkesterissa on noin 120 jäsentä. Baletissa on 90 tanssijaa 17 maasta. Kaiken kaikkiaan oopperassa työskentelee 735 henkilöä. Aiemmat musiikkijohtajat ja pääjohtajat ovat mukana Armas Järnefelt (1932-36), Tauno Pylkkänen (1960-1967), Okko Kamu (1996-2000), Muhai Tang (2003-2006), Mikko Franck (2006-2013 ). Vuosina 2013-2014 suomalainen mezzo-sopraano Lilli Paasikivi tuli yrityksen taiteelliseksi johtajaksi, ja saksalainen kapellimestari Michael Güttler tuli johtajaksi yhtiön kanssa. Sekä Paasikiven että Güttlerin alkuperäiset sopimukset ovat kolme vuotta. Vuodesta 2008 Kenneth Greve on toiminut Suomen Kansallisbaletin taiteellisena johtajana. Hänen nykyinen sopimus on vuoteen 2018 mennessä. Suomen Kansallisoopperassa järjestetään vuosittain neljästä kuuteen ensi-iltaa, mukaan lukien Einojuhani Rautavaaran ainakin yhden suomalaisen oopperan, kuten Rasputinin, maailmanesitys. Oopperan aikataulusta löytyy noin 20 erilaista oopperaa 140 esityksessä vuosittain. Baletti järjestää noin 110 esitystä vuosittain. Suomen Kansallisoopperassa on vuosittain noin 297 830 kävijää (vuoden 2017 tilastojen mukaan). Kansallisoopperan tehtävänä on herättää yleisössä suuria tunteita ja tällä tiellä talo ja sen monet palvelijat jatkavat edelleen. Yksi suosituimmista tuotantoista Suomen Kansallisoopperassa, Andrew Lloyd Webberin “Oopperan kummitus” on palannut Oopperataloon marraskuussa 2018. Vuosina 2015-2016 koko ohjelmisto loppuunmyyntiin ennen ensi-iltaa, eli yhteensä yli 70 000 lippua. Tuotanto on ollut myös ylivoimainen menestys  Göteborgsoperanissa Ruotsissa.. Tämän vuoden tummimmat kuukaudet valaistaan taikuudella, kun lumoava “Tuhkimo” astuu ohjelmistoon. Kaunis balettikoreografia takaa upean visuaalisen juhlan lapsille ja aikuisille. Tuhkimo sopii erinomaisesti lapsen ensimmäiseksi balettikokemukseksi.

Kansallisoopperan synty